 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Ostajan Opas
Laadusta ja arvosta ei ole aina helppo varmistua. Jalometallien tarkastus muuttui Suomessa vapaaehtoiseksi vuonna 2001, jonka jälkeen koruja ja muita jalometallituotteita ei ole ollut pakko testata ulkopuolisen toimesta. Tämä tarkoittaa sitä, että testaamattomia koruja ja muita jalometallituotteita ostaessaan ei voi koskaan olla täysin varma siitä, että tuotteet ja niiden jalometallit ovat juuri sitä mitä niiden sanotaan olevan ja että ne täten ovat jalometallilain- ja asetuksen mukaisia (Jalometallilaki ja -asetus).
On sekä kuluttajan että jälleenmyyjän etu, jos tuotteet ovat puolueettomasti tarkastettu ja testattu. Tällainen tuote on yleensä myös tarkastusleimalla varustettu ja siten osoitettu korun tai jalometalliesineen sisältävän sen määrän arvometallia, kuin tuotteeseen on pitoisuusleimalla merkitty. Myös jalometallituotteita eteenpäin myytäessä on tarkastusleima tärkeä luotettavuuden merkki. Ainoastaan tarkastusleiman avulla voi varmasti luottaa myös pitoisuusleimojen (kts. alla) antamaan informaatioon.
Varminta on ostaa jalometallituotteita kello- ja jalometallialan vastuullisista liikkeistä (Katso lisää: Maahantuonti ja kauppa) ja kotimaisilta valmistajilta (katso lisää: Valmistus). Asiantunteva myyjä opastaa oikean tuotteen löytymisessä ja osaa kertoa tuotteen ominaisuuksista sekä mahdollisista riskeistä. Ostotilanteessa kannattaa käydä läpi myös leimat yhdessä myyjän kanssa, koska ammattitaitoinen myyjä osaa keroa mitä kukin leima tarkoittaa (Katso lisää: Tukes, Kuluttaja opas).
Myyjä on aina vastuussa myymistään tuotteista ja ammattitaitoinen myyjä osaa antaa oikeaa informaatiota tuotteen laadusta ja turvallisuudesta.
Leimat kertovat
Koruissa ja jalometallituotteissa on aina erilaisia leimoja, jotka kertovat mm. tuotteen jalometallipitoisuudesta ja alkuperästä.
Nykypäivänä Suomessa pakollisia leimoja kaikissa jalometallituotteissa ovat pitoisuus- ja nimileimat, tai vaihtoehtoisesti pitoisuus- ja tarkastusleimat. Muutamia poikkeuksia näistäkin on (nykyään); alle
1 gramman painoisia kulta-, platina- tai palladium-tuotteita ei lain mukaan ole pakollista leimata ollenkaan, samoin kuin alle 10 gramman painoisia hopea-tuotteita. Jos kyseisen kaltaiseen tuotteeseen leimataan jotain, on siinä oltava ainakin pitoisuusleima. Näiden lisäksi laissamuutamia muita poikkeuksia (katso lisää: Jalometalliasetus).
Pitoisuusleimat
Pitoisuusleima kertoo mitä jalometallia tuote on ja kuinka paljon puhdasta jalometallia kyseinen tuote sisältää. Tuotteet leimataan tuote-erän valmistuksen tai tarkastuksen yhteydessä.
Kuluttajan kannattaa olla tarkkana ostaessaan jalometallituotteita, koska tällä hetkellä pitoisuusleimojen pohjamuodot ovat vapaaehtoisia.
 |
Kullan (kemiallinen merkki: Au) pitoisuusleima. |
 |
Hopean (kemiallinen merkki: Ag) pitoisuudet ovat 800, 830, 925 ja 999.
|
 |
Platinan (kemiallinen merkki: Pt) pitoisuudet ovat 850, 900, 950 ja 999.
|
 |
Palladiumin (kemiallinen merkki: Pd) pitoisuudet ovat 500, 850, 950 ja 999. |
 |
Kruunuleima eli tarkastusleima. Kruunuleima osoittaa, että tuote, joka on sillä leimattu, on tarkastettu puolueettomassa jalometallien tarkastuslaitoksessa. Tällöin voidaan luottaa, että se täyttää kaikki jalometallilain- ja asetuksen vaatimukset. Muissa kuin ns. kevyissä jalometallituotteissa on pitoisuusleiman kanssa oltava kruunu- tai nimileima. |
 |
CCM - leimalla leimattuja tuotteita saa myydä suoraan missä tahansa Hallmarking Conventionin jäsenmaassa riippumatta siitä onko kyseisessä valtiossa tarkastusleimaaminen pakollista vai vapaaehtoista. Jäsenvaltioita konventiossa, johon Suomi liittyi jo vuonna 1972, sopimus tuli voimaan vuonna 1975, on tällä hetkellä 19.
|
 |
Nimileima eli ns. vastuuleima kertoo tuotteen valmistajan tai maahantuojan. Ovaalin pohjamuodon lisäksi nimileima voi olla minkä vain pitoisuusleiman pohjamuodon mukainen ja ennen vuotta 2001 on ollut sallittua käyttää myös kuvioleimoja.
|
 |
Vuosileima Vuosileima kertoo tuotteen valmistusvuoden. Vuosileiman käyttö on nykyisin vapaaehtoista, mutta etenkin kotimaisiin tuotteisiin se on varsin usein lyöty tai lasermerkattu ← sulut pois. Nykyinen vuosileima järjestelmä on ollut käytössä jo vuodesta 1810 lähtien. Vuosileiman pohjamuoto voi ovaalin lisäksi olla minkä vain pitoisuusleiman pohjamuodon mukainen.
|
 |
Paikkakuntaleima osoittaa millä paikkakunnalla kyseinen tuote on valmistettu. Varsinkin vanhoista koruista löytyy usein paikkakuntaleima. Tämän vapaaehtoisen leiman käyttö on nykypäivänä valitettavasti suhteellisen harvinaista. Vanhoissa paikkakuntaleimoissa pohjamuoto on neliö tai suorakaide, nykyisin rekisteröitävät paikkakuntaleimat ovat vaakunanmuotoisella pohjalla. |
Muistathan myös, että koruja kannattaa huoltaa säännöllisesti. Esimerkiksi timanttisormusten istutus/kiinnitys kannattaa tarkistuttaa kultasepänliikkeessä vähintään kerran vuodessa, koska timantit löystyvät ja voivat irrota. Katso lisää: Tukes: Kuluttajan opas
Lähde: TUKES Kuluttajan opas
