Nikkeliallergia – Suomen yleisin naistentauti

Nikkelin aiheuttama kosketusallergia on yleinen riesa, jota allergisoitunut henkilö kantaa mukanaan koko elämän. Eniten herkistymistä aiheuttavat arkiset esineet, kuten työkalut, paristot, kolikot sekä koru- ja vaate-teollisuuden erilaiset hakaset, napit, soljet, vetoketjut, kellot, pinnit, korut ja silmälasit. Oman ja läheistensä terveyden vuoksi kuluttajien tulisi entistä enemmän kiinnittää huomiota ostotottumuksiinsa ja peräänkuuluttaa maahantuojilta sekä myyjiltä vastuuta tuoteturvallisuuden varmistamiseksi.

Nikkeli on hopeanvalkoinen metalli, jota käytetään tuhansissa eri metalliseoksissa lisäämässä kovuutta, kiiltoa ja kulutuskestävyyttä. Kuka tahansa voi herkistyä nikkelille. Työperäistä altistusta esiintyy esimerkiksi kampaajilla, metallityöntekijöillä ja myyjillä. On melko todennäköistä, että näissä tapauksissa altistuminen on tapahtunut jo aiemmin ja työn myötä pahentunut ammattitaudiksi.

”Nikkeliallergia on yleisin nuorilla naisilla, joista noin 20 % kärsii herkistymisestä. Myös miesten allergiat ovat yleistyneet”, kertoo Allergia- ja astmaliiton allergianeuvoja ja koulutusvastaava Anne Vuorenmaa. ”Herkistyminen on hidasta, ja allergia puhkeaa yleensä vasta pidemmän käytön myötä. Puhjetessaan allergia on kuitenkin ikävä elinikäinen vaiva, josta ei pääse eroon. Kutina ja ihottuma alkavat saman tien, kun iho on kosketuksissa nikkeliin”, Vuorenmaa toteaa. ”Nikkeliallergia aiheuttaa myös ristiallergiaa muiden metallien, kuten suositun, palladiumilla seostetun valkokullan kanssa”, Vuorenmaa jatkaa.

Tarrat eivät takaa turvallisuutta

”Suuri allergisoituneiden määrä olisi kuitenkin estettävissä, jos tuotteet testattaisiin ja vain turvalliset päätyisivät kaupan hyllylle”, mainitsee laboratoriovastaava Satu Lehtinen Inspecta Oy:n jalometallipalveluista. ”Jälleenmyyjät eivät ole vielä sisäistäneet, että testattujen ja turvallisten tuotteiden myyminen on selkeä kilpailuetu. Kuluttajien tulisi vaatia entistä enemmän tutkittuja tuotteita ja aiheuttaa näin painetta maahantuojien ja myyjien suuntaan jo ihan oman turvallisuutensa nimissä.”

Usein kuluttajia pyritään vakuuttelemaan tuotteen turvallisuudesta erilaisilla nikkelittömyydestä kertovilla nickel free -tarroilla. Satu Lehtisen mukaan nämä eivät kuitenkaan varmista tuotteen turvallisuutta. ”Kuluttajavirasto teki muutama vuosi sitten tutkimuksen, joka osoitti, että jopa 50 % tarralla merkityistä tuotteista oli vaatimusten vastaisia”, Lehtinen kertoo. Saman on käytännön työssään havainnut myös allergianeuvoja Anne Vuorenmaa. ”Kuulen usein kerrottavan nikkeliallergian alkaneen, vaikka henkilö olisi nimenomaan käyttänyt nikkelivapaana mainostettua tuotetta.”

Puolueeton Nickel Free -leima takaa nikkelittömyyden

Varmasti nikkelittömyyden voi todistaa vain puolueettomasti toimiva jalometallilaboratorio. Inspectan laboratorio on kokenut nikkelin testaaja, joka tarjoaa palveluitaan ensisijaisesti yrityksille mutta myös yksityisille kuluttajille. Erilaisin testein voidaan saada selville nikkelin liukenemismääriä. ”Sallittu liukenemismäärä on 0,5 mikrogrammaa viikossa neliösenttiä kohden. Lävistyskorujen kohdalla raja on vielä alhaisempi.” Rajat ylittäviä tuotteita ei valtioneuvoston päätöksen mukaan saa päästää markkinoille. Tuotteesta löytyvä Inspectan Nickel Free -leima varmistaa tuotteen turvallisuuden yhdellä silmäyksellä.

Artikkeli tehty yhteistyössä Allergia ja astmaliiton kanssa.

Nauti turvallisista koruista – ilman nikkelille altistumista

Kuka tahansa voi herkistyä nikkelille. Nikkelille allergisoituminen on hyvin yleistä; nikkeli onkin suurin kosketusallergian aiheuttaja. Pitkäaikaisessa ihokontaktissa olevia tuotteita koskevat tuoteturvallisuusasetukset ja lait, kuten nikkelidirektiivi 94/27/EC, jonka tarkoituksena on vähentää nikkelille altistumista.

Minkälaisissa tuotteissa yleensä käytetään nikkeliä?

- Jalometalliesineet

- Valkokullan seosaineena.
Kullan väri saadaan vaaleaksi lisäämällä seosmetalliin nikkeliä. Nikkelin määrä valkokultaseoksissa on yleensä noin 5-12%. Nikkeli voidaan korvata valkokultaseoksissa esim. palladiumilla. Palladiumin korkean hinnan vuoksi nikkeliä yhä käytetään valkokultaseoksissa. Tämä ei sinänsä ole laitonta, mutta seoksesta ei saa liueta nikkeliä enempää kun direktiivin raja-arvo sallii.

- Hopeakorujen pinnoitemateriaalina tai välipinnoitteena (ei kovin tavallista).

- Muissa korualan tuotteissa

- Epäjaloissa koruissa (melko tavallista).

- Teräskoruissa.

- Kellonkuoret, -rannekkeet ja lukot.

Teräs korumateriaalina on lisääntynyt, joten kannattaa muistaa, että teräksessä on miltei aina kohtalainen määrä nikkeliä. Tämän vuoksi nikkeliallergisen kuluttajan on hyvä tietää, että tuote sisältää nikkeliä, vaikka tuotteen liukenemisraja-arvo ei ylittyisikään.

Myös rihkamakorut, lävistykset, silmälasinsangat, rannekellot, vaatetuksen niitit, soljet, napit ja vetoketjut voivat sisältää nikkeliä.

Testaamattomia ja terveydelle vaarallisia tuotteita on silti markkinoilla paljon. Usein myös ilmaisun ”allergiavapaa”, ”nikkelitestattu” tai ”anti-nickel treated” sisältävät tuotteet ovat vaatimusten vastaisia.

Lävistykset ja kosketusallergia

Viime vuosina lisääntynyt, lävistämällä laitettujen metallisten rihkamakorujen käyttö, on lisännyt nikkelille allergisoitumista. Rei’ittämiskoru joutuu suoraan kosketukseen kudoksen kanssa, ja on siksi erityisen vahvasti allergisoiva. Ruostumattomassa teräksessä on nikkeliä n.10 %.

Valkokultainen vihkisormus
Valkokultaa seostetaan palladiumilla tai nikkelillä, jota saattaa koruissa olla 5–20 %. Hankkiessasi valkokultaisia koruja varmista myyjältä, että tuote on puolueettomasti turvalliseksi todettu, eikä siitä vapaudu nikkeliä terveydelle haitallista määrää.
Valmistaja, maahantuoja ja myyjä vastaavat, että tuote on turvallinen, täyttää lainsäädännön vaatimukset ja että siitä annetaan oikeat tiedot.

Vaadi myyjiltä ja maahantuojilta tuoteturvallisuuden varmistusta oman ja läheistesi hyvinvoinnin vuoksi. Älä anna lahjaksi allergiaa.